K:n paita

Maaliskuun alussa juhlittiin siskoni poikaystävän kolmekymppisiä. K on tunnettu "hieman" krantusta tyylistään, joten sopivan lahjan keksiminen hänelle ei ollut kovin helppoa. Olimme siskoni kanssa katselleet hänelle mökkikäyttöön perinteistä metsurinpaitaa, sellaista puna-mustaruutuista, mutta emme olleet edenneet ostamiseen saakka. Reilua viikkoa ennen juhlia muistin ideamme, ja totesin siskolleni, että mikäli Eurokankaasta löytyisi sopivaa kangasta, voisin ommella sellaisen paidan itse. Samalla viikolle oli tiedossa vaikka mitä muita kiireitä, joten salaa toivoin, ettei kangasta löytyisi, mutta Eurokankaan palalaarissa odotti pala juuri oikeaa laatua ja vielä oikea määrä, joten enpä voinut muuta kuin ostaa kankaan ja aloittaa kaavoittamisen. Äitini kävi siskoni ja K:n luona ja nappasi sieltä salaa lainaan yhden paidan, josta sain hieman mittoja, mutta muuten piirsin paidan kaavat pitkästä aikaa itse.

Kaavoitus on kyllä kivaa silloin, kun on aikaa ja mahdollisuus tehdä kunnon proto ennen varsinaista työtä, mutta onnistuin kaavoissa nytkin ihan hyvin. Tein paidasta hieman mallipaitaa isomman, sillä saumoista on helpompi ottaa sisään kuin lähteä suurentamaan koko paitaa, ja koska tämän flanellipaidan alle on tarkoitus mahtua toinenkin paita, sai se olla hieman väljempi.

Tein etu- ja takakappaleen kaavat ensin, sillä halusin brodeerata jotain paidan niskaan (sisäpuolelle) muistoksi syntymäpäivistä, joten paita piti saada tiettyyn pisteeseen brodeerausta varten. K:ta kutsutaan vahinkoalttiudensa takia Hupperoksi, joten paitaan ikuistui tämä lempinimi ja syntymäpäiväjuhlien päivämäärä. Etu- ja takakappaleeseen ompelin myös mustat tereet hartiasaumoihin, niitä varten lainasin Tikatasta terejalan.

Kirjonnan jälkeen suunnittelin hihat ja lopuksi kaulukset ja hihojen mansetit. Hihojen kanssa jahkailinkin pitkään, että minkälaiset halkiot rakennan niihin, mutta onneksi olen säästänyt kouluaikaiset monisteeni, joista löysin viisikantahalkion perusohjeen. Kaulusten aukisilittämisessä apuna oli opiskeluaikoinani poikaystäväni tekemä silityspuu, joka on kyllä aivan ehdoton kaulusten kulmien siistimisessä.

Onnistuin ihme kyllä ompelussa niin, etten joutunut kertaakaan ratkomaan mitään, mutta tahti olikin välillä turhan hidas. Paita kuitenkin valmistui paria päivää ennen itse juhlaa, joten tässä taisi syntyä uusi ennätys! Napinlävet ja napitkin ompelin koneella, ja tein vielä vasemmalle puolelle läppätaskun ja sen reunaan kuminauhalenkin, johon saa pujotettua vaikka timpurin kynän mökin työprojekteja ajatellen. Tästä paidasta taisi tulla ennätyspaita siinäkin mielessä, että käytin ompelussa todella montaa erilaista paininjalkaa.

Paita onnistui kyllä yli odotusteni, myös koon puolesta, mutta saatan kaventaa sitä jossain vaiheessa lisää - katsotaan ensin miltä se vaikuttaa käytössä. Kaavat on tallessa, joten saattaa olla, että pääsen tekemään vielä lisää paitoja K:lle, mutta seuraavalla kerralla sovin mielelläni sovitusaikoja ja teen suunnittelua yhdessä. Oli kiva huomata, ettei kaikki opitut taidot ole vielä unohtuneet, mutta täytynee jatkossa tehdä tällaisia isompia vaateprojekteja vähän useammin kuin vuosien tauolla, niin ei mene tuntikausia yksinkertaisinkien saumojen suunnitteluun. Onneksi lahjan saaja on erittäin tärkeä osa perhettäni ja piti paidasta, joten kaikki kuluneet työtunnit olivat vaivan arvoisia.