Siikamatkalla

Tietokoneeni(kin) taisi väsyä kevään kiireisiin heti toukokuun alussa, ja lakkasi tietysti toimimasta juuri silloin, kun kouluni kurssit olivat päättymässä ja erilaisten töiden palautukset lähestyivät uhkaavasti... Nyt on kuitenkin ensimmäinen opiskeluvuosi hienosti paketissa ja sain siirrettyä kuvia tekemistäni ompeluista ja kirjonnoista koneelleni, joten blogi alkaa taas päivittyä tasaisemmalla aikataululla.

Kesäni sai varaslähdön jo vapun jälkeen, päästyäni kalastusreissulle Saareen. Vaikka säät olivat hyvinkin vaihtelevia, aurinko näyttäytyi välillä ja kävinpä jopa heittämässä talviturkin neljäasteiseen meriveteen. Tein tuliaisiksi Saareen reilunkokoisen kangaskassin, ihastuttuani Ikeassa näkemääni puuaiheiseen kankaaseen. Käytin mallina vanhaa Marimekon kassia, jonka mukaan leikkasin päällikankaan. Jotta kassista tuli riittävän napakka, vuoritin sen paksulla, harmaalla puuvillakankaalla. Täytteeksi kassiin tuli mm. servettejä ja pieni tarjotin.

Kuten olen aiemmin täällä blogissa kertonutkin, saaressa mm. kalastetaan ja tehdään mosaiikkeja. Siikaa nousi merestä kilokaupalla, ja yhtenä sateisempana päivänä teimme pienet mosaiikkityöt. Kun parin päivän ajan olin käsitellyt eri kokoisia siikoja, päädyin tekemään aiheesta mosaiikin, jonka voi ripustaa tauluksi tai käyttää vaikka pannunalustana. Saumaus on vielä tekemättä, mutta työstä vaikuttaa tulevan oikein onnistunut.

Vierailuani seuraavana viikonloppuna Saareen oli tulossa iso lauma vieraita: vanhempani sekä äitini serkkuja puolisoineen. Tällä porukalla on tapana tavata muutaman verran vuodessa, ja viikonlopuksi on usein keksitty jotain ohjelmaa, esimerkiksi kalastuskilpailuja. Koska kirjontatyöni ovat herättäneet paljon ihastusta, päädyimme suunnittelemaan koko porukalle tiimipaidat. Uistin-kirjontakuviot alkavat olla jo moneen kertaan kirjotut, mutta koska ne sopivat Saareen älyttömän hyvin, päädyimme tekemään niistä ja paikannimestä nimikoidut "logot", joihin tulisi myös jokaisen oma nimi. 

Serkukset saivat räikeän keltaiset paidat ja puolisot kirkkaan oranssit. Eivätpä pääse eksymään porukasta tiheässäkään metsässä... Teimme samanvärisiin paitoihin samanväriset uistimet, tekstit olivat kaikissa samaa fonttia ja väriä (tummansiniset).

T-paitoja kirjoessani pingotan tukikuidun kehälle, ja kiinnitän paidan kirjottavan kohdan siihen liimasprayllä sekä harsinnalla. Gütermannin liimasprayni tietysti loppui juuri tämän projektin alkaessa, mutta pääsinkin tutustumaan uuteen tuotteeseen: Gunold KK 100 -liimasprayhin. Plussaa isosta pakkauksesta, sillä saan kyllä tuota liimaa kulumaan aika lailla projekteissani, mutta erityisesti tykästyin liiman laatuun: spray oli todella pitävää pienelläkin suihkauksella. Liimaspraytä saa hankittua esimerkiksi Tikatasta. Tukikuituna käytin leikattavaa Inspiran Whisper Web Meshiä, joka on kivan ohutta mutta kestävää, harsomaista tukea. Trikoolle kirjoessa on erityisen tärkeää, ettei työ pääse venymään kirjonnan aikana, ja tuo Inspiran tukimateriaali toimi siinä erittäin hyvin.

Valmiista paidoista tuli onnistuneet: en ole pitkään aikaan kirjonut trikoolle, mutta oikealla tukimateriaalilla kirjonnoista tuli todella siistit. Paidat herättivät odotettua ihastusta koko porukassa, jolle paidat olivatkin yllätys. Paitoihin kirjottiin myös vuosiluku, joten tästä saattaakin tulla jatkuva perinne ja pääsen suunnittelemaan uudet tiimipaidat seuraavallekin kesälle.

Kohti uutta vuotta

Perheeni antamien löylypussien sekä joulusukkien lisäksi en tänä vuonna tehnyt kovinkaan montaa joululahjaa itse. Perinteitä kunnioittaen yksi käsityö meni kuitenkin lahjakortiksi, nimittäin lupasin äidilleni ompelevani hänelle lomani aikana jonkin hänen toivomansa vaatteen. 

Eniten tein veteenliukenevalle kalvolle kirjottuja pitsikuvioita, ja jälleen kerran en voi kuin kehua Inspiran Aqua Magic -tukimateriaalia. Aqua Magic on kuitumaista, vaikka se liukenee veteen, joten siihen on helppo kirjoa suuriakin tikkimääriä, eikä tarvitse pelätä sen repeytyvän. Se myös liukenee veteen todella nopeasti ja helposti. Kuviot olivat pääsääntöisesti Husqvarna Vikingin Christmas Lace II -kokoelmasta. Valmiita koristeita oli niin ovikranssissamme, lahjakortissa sekä joulukattauksessa.

Ompelun ja kirjonnan lisäksi askartelin muutamia "snow globe" -joulukoristeita perheelleni. Purkit olivat vanhoja pilttipurkkeja, joiden kannet maalasin emalimaalilla ja sisälle tuli askartelukiillettä, tislattua vettä sekä glyseriiniä (jotta hileet eivät laskeudu niin nopeasti). Sisälle laitoin erilaisia muovihahmoja ja lisäksi laminoin muutamiin kuvia lemmikki-chinchilloistani, toinen kun oli viime vuonna poseerannut puinen joulupaketti kädessään.

Välipäivinä tein äitini kanssa pitkästä aikaa mosaiikkeja. Viime kesänä suunnittelimme mökkimme eteiseen pöytätasoa, ja nyt parin päivän aikana saimmekin sen valmiiksi. Saumaus puuttuu vielä, kunnes pääsemme ostamaan sopivan sävyistä saumalaastia. Jouluhaueksi nimeämämme työ oli hauska projekti kahdelle, sillä käytimme erikokoisia ja muotoisia paloja, ja sitä pystyi tekemään kumpikin eri puolilta pöytää.

Tänään tein vielä illan rientoihini tupaantuliaispaketiksi käsipyyhkeen. Aiemmin käytössäni olleessa Pfaffin creative performancessa oli hienoja ilotulitusta muistuttavia kirjontakuvioita, ja halusin kokeilla sellaista froteelle. Vaihdoin kuvion kokoa petite-kehälle 80x80mm sopivaksi sekä muutin värit hieman hillitymmiksi. Vähensin myös värejä "vain" kahdeksaan.

Nyt pakkaan pyyhepaketin ja kylmän kuohuviinin mukaani ja lähden juhlistamaan niin mennyttä kuin alkavaakin vuotta. Oikein hyvää uutta vuotta 2014 teille kaikille!

Meduusoja

Kesäkuu hujahti ohi hetkessä - liekö suurin syy siihen se, että lomailin lähes koko kuukauden. Muutamaan viikkoon mahtuu taas paljon elämyksiä ja kokemuksia, sekä tietysti käsitöitä. "Perinteisemmän" ompelun ja kirjonnan lisäksi kesääni kuuluvat mökillä tehdyt erilaiset projektit sekä metsä/puutyöt, ja tänäkin kesänä olen jo ehtinyt sukulaisten luo saareen tekemään mosaiikkeja. Katsotaan, mitä heinäkuu tuo tullessaan..

Saarireissulla suunnitelmissani oli valmistaa parvekkeelleni jakkara kukkaruukkua varten. Loppujen lopuksi tykästyin valmiiseen työhön niin, että tuo jää kyllä sisälle ihan kunnon käyttöön, eikä kuvio jää ruukun alle piiloon. Hankin valmiin puujakkaran Jyskistä, ja mosaiikit löytyivät omista varastoistani.

Idea meduusoihin ja merelliseen kuviointiin syntyi mosaiikkipaloistani. Isot siniset palat (sekä jakkaraa kehystävät pienemmät samanlaiset) ovat irroitettu kaakelointiin tarkoitetusta mosaiikkiverkosta, ja isoista paloista minulle tuli heti mieleen meduusat. Paloista saisi helposti tehtyä myös tassun jälkiä, mutta tykästyin tähän meriaiheeseen enemmän.

Valmis työ näyttää hurjalta saumauksen jälkeen: tässä vaiheessa en siis vielä ole pessyt ylimääräistä laastia pois tai kiillottanut lasimosaiikkeja. Karkeista ja mattapintaisista paloista laasti pitää pyyhkiä melko nopeasti pois, jottei se jää niihin pysyvästi kiinni, mutta esimerkiksi käyttämäni isot lasimosaiikit oli helppo pyyhkiä pidemmänkin ajan päästä. 

Käytin jakkarassa sekä mattapintaisia Ceraton -mosaiikkilaattoja, sekä useita erilaisia lasimosaiikkeja. Osa paloista oli peilaavia, osassa glitteriä, osassa kultainen marmorointi. Pidän erilaisten materiaalien yhdistelystä ja mosaiikkitöissä on tärkeää luoda kontrasteja, jotta kuviot ja värit erottuvat riittävästi. Jakkara valmistui parin päivän aikana, ja muistuttaa nyt mukavista kesäpäivistä minulle tärkeässä paikassa. Kiitos vielä Irkulle ja Viltsulle mosaiikkileiristä!

Jakkara

Mosaiikkeja harrastava tätini oli tehnyt hauskan keittiöjakkaran koristelemalla valmiit portaat värikkäillä mosaiikeilla. Ikeasta hankittu porras oli kuulemma kivan kokoinen työ, sillä sen sai tehtyä kahdessa osassa, ja portaat oli helppo tehdä pöydän ääressä ennen jakkaran kokoamista. Otin jakkaran portaat itselleni mukaan mökillä tehtäväksi, joskin mukaan pakatut kymmenet kilot mosaiikkeja romuttivat ajatuksen näppärästä matkatyöstä..

Isompi porras ennen saumausta

Kuvioiden inspiraationa oli erilaiset siniset mosaiikit sekä Kuolimo-järvi, jonka rannalla mökkimme on. Halusin kuvata veden pintaa, jonka välillä rikkoo pisara, tai ötökät. Pidän ympyröiden ja kaarien tekemisestä mosaiikeilla, joten hahmottelin ensin portaisiin erivärisistä kiiltävistä lasimosaiikeista ja mattapintaisista keramiikkapaloista sopivia väriyhdistelmiä ja aloitin kaarien teon alanurkasta. Alunperin suunnittelin ylemmän portaan kuvan mukaiseksi, mutta valmiissa jakkarassa käänsin sen ympäri.

Pienempään portaaseen tulikin enemmän toimintaa: halusin tehdä enemmän ympyröitä, joten taustasta tuli suora. Tässä värien valitseminen oli hankalampaa, sillä en halunnut samaa väriä olevan liian paljon lähekkäin. Kuvassa näkyvät punaiset zag-zag -pihtini, jolla saa leikattua lasimosaiikkeja todella kätevästi. Toinen suosikkivälineistäni on kapeat pinsetit, jolla liimattuja paloja saa hieman siirreltyä ja tarvittaessa nypittyä pois huonosta paikasta.

Saumauslaastin väri oli melko vaalea, sillä halusin palojen erottuvan hyvin taustasta. Jakkaran kokoaminen oli helppoa, ja lopuksi maalasin työn mustalla kalustemaalilla. Mietin pitkään, maalaanko jakkaran siniseksi vai mustaksi, mutta musta oli ehdottomasti paras ratkaisu: mosaiikki erottuu tummasta rungosta paremmin, ja aluksi valitsemani mustat, kiiltävät lasimosaiikit sopivat paremmin kuvioiden kehykseksi.

Mosaiikkipallo

 

Mosaiikkikirjoissa ja näyttelyissä on näkynyt toinen toistaan upeampia keramiikkapalloja, joiden pinta on koristeltu erilaisilla mosaiikeilla. Ostin aikoja sitten varastoon pari isoa ja pientä keramiikkapalloa, jotta jossain vaiheessa voisin uskaltautua sellaisen kimppuun. Valmis pallo näyttää yksinkertaiselta valmistaa, mutta kaarevuuden takia paloja joutuu asettelemaan tarkasti sekä odottelemaan liiman kuivumista riittävän kauan.

Kuten kuvista näkyy, sininen on lempivärini varsinkin mosaiikeissa. Tähän työhön käytin todella paljon erilaisia paloja ja muotoja, ja erityistä oli se, että käytin monia mosaiikkeja sellaisenaan enkä leikannut niitä osiin.  Oikeastaan ajatus lähteä tekemään palloa syntyi materiaalin paljoudesta: mosaiikkien suhteen olen todellinen hamsteri, ja pallo vaikutti hyvältä projektilta saada käytettyä paljon erilaisia, vähän hienompia mosaiikkipaloja. Mosaiikkeja olen hankkinut esimerkiksi MosaiikkiMiljöö -liikkeestä, heillä on todella monipuolinen valikoima sekä perusmateriaaleja että erikoisuuksia. Työn puolesta olen käynyt paljon kädentaitomessuilla, joissa on aina pitänyt käydä tutustumassa heidän osastoonsa ja tietysti ostaa kaikkea uutta, usein niin että vanhatkin tarvikkeet on vielä käyttämättä.

Pallo ennen saumausta

Värit muuttuvat melko paljon saumauksen myötä

Mosaiikkipallo valmistui päivässä, sillä tekemistä helpotti monet valmiiksi sopivan muotoiset palat. Isojen palojen väliin halusin myös tarkoituksella isommat raot saumausaineelle, joten muutamat "ympyrät" syntyivät nopeasti. Tein ensin pallon pintaan ympyröitä, ja lopuksi tein taustan yksivärisestä Murano-lasimosaiikista.

Valmis pallo sai kuivua yön yli, ja saumasin työn seuraavana päivänä. Pallon saumaaminen oli todella erilaista tasoihin verrattuna: laastia sai levitettyä vain pienen alueen kerrallaan, jottei se pudonnut pallon pinnalta. Saumauslaasti sai kuivua aika paljon, ennenkuin aloin putsaamaan pallon pintaa, mutta onneksi monet mosaiikkipalat olivat lasitettuja eikä laasti siten tarttunut niihin pahasti. Saumattua palloa sai pitää kosteana melko pitkään, jottein pintaan tullut halkeamia, ja työ onnistuikin lopulta todella hyvin. Pallo asuu toistaiseksi parvekkeellani, mutta haaveena olisi oma piha, jonne sen voisi asetella mahdollisten muidenkin mosaiikkien sekaan.

Mosaiikeista

Mosaiikkiharrastukseni alkoi muutama vuosi sitten kesälomalla, saatuani opetusta ja innostusta osaavalta harrastajalta. Tein ensimmäisen työni, kala-taulun, yhdessä siskoni kanssa, ja sen jälkeen töitä on valmistunut muutama vuodessa. Tavoilleni uskollisena mosaiikeista(kin) löytyy ikuisuusprojekteja; tuoli, joka on ollut työn alla pari vuotta. Koska tekemättä on ehkä tylsin vaihe eli yksivärinen tausta, työ on jäänyt odottamaan sadepäiviä..

Pidän mosaiikkien tekemisestä ehkä siksi, että materiaalina keraamiset sekä lasiset laatat ovat niin erilaisia työstää kuin kangas tai langat. Olen käyttänyt töissäni Ceraton- keramiikkapuristetta, Murano -lasimosaiikkeja, peiliä sekä paljon erilaisia marmoroituja ja iridisoituja lasimosaiikkeja ja millefiori-lasihelmiä. Kala-taulussa käytimme myös erilaisia kiviä.

Mosaiikkien tekeminen on myös yleensä paljon hitaampaa, joten työtä ehtii suunnittelemaan ja pohtimaan sen edetessä, kun taas ommellessa yritän suunnitella työn etukäteen, jottei tulisi pahoja yllätyksiä ja virheitä. Mosaiikeissa materiaalin vuoksi on myös anteeksiannettavampaa, jos palojen saumat tai leikkaukset eivät ole täydellisiä. Mielestäni töissä saa näkyä käsityön jäljet.

Ensimmäinen yksin tekemäni mosaiikki oli lintupeili, jonka annoin lahjaksi. Taustan yksiväristen palojen seassa on myös sinistä peiliä, joskin se ei oikein erotu kuvassa. Jälkikäteen mietin, että kontrasti lintujen ja taustan välillä olisi voinut olla suurempi, mutta luonnossa kokonaisuus kuitenkin toimii.

Välissä olen tehnyt pieninä projekteina tuikkulyhtyjä sekä pannunalustoja. Tuollaiset työt valmistuvat yleensä yhdessä päivässä tai illassa, sillä saumaus tehdään kuitenkin aikaisintaan vuorokauden kuluttua.

Suurin tekemäni mosaiikki on työhuoneeni oven päälle suunniteltu työ. Idean sain olohuoneen seinällä olevasta julisteesta, jossa on Klaus Haapaniemen taiteilema kissa, Chat Botté. Kissalla on viidessä jalassaan vihreät korkokengät, ja sen ympärillä kasvaa upeita vaaleanpunaisia ja violetteja kukkia. Työn koko on n.21x80cm. Oven päällä oli valmiiksi ovenkarmeista muodostunut kehys, johon valmis työ upposi. Työ on valmistettu ohuen vanerin päälle. Reunoissa, kengissä ja kukissa käytin kiiltävää Murano-lasimosaiikkia, kukkien keskustat ovat millefioreita ja työn tausta mattapintaista Ceraton-keramiikkaa.