Kuten olen aiemminkin täällä todennut, välillä tekee hyvää katsella "vanhoja" kuvioita uudelleen ja miettiä, keksisikö niistä jotain uutta. Pfaffin Blocks of Symmetry -kokoelmassa on paljon erityisesti tilkkuiluun sopivia kuvioita, ja kokeilin niitä kerran käsityömessuille tekemääni tunikaan. Nyt halusin kotiini jotain uutta, ja päädyinpä jälleen kerran suunnittelemaan sohvatyynyjä. Selasin läpi kuviokokoelmia, ja nappasin Blocks of Symmetry -kokoelmasta melko yksinkertaisen tikkikuvion, jonka ajattelin sopivan hyvin tummalle taustalle. Kankaaksi valitsin tummansinisen puuvillasatiinin, jota olen hamstrannut vuosia sitten Marimekon ysmystä.
Koska kuvio oli jaettu kahteen osaan, viritin kirjontaa varten endless -kehän, johon kankaan kiinnittäminen on helppoa ja siten kuvioiden kohdistaminen onnistuu mielestäni paremmin kuin tavallisella kehällä, jos kuvio on kehän kokoinen eli sitä ei voi hirveästi enää siirrellä kirjontakoneen näytöllä. Merkitsin kankaaseeni ensin keskikohdan, jonka sitten kohdistin kuvion keskikohtaan, ja sitten vasta kiristelin endless -kehän lukkoon.
Mielenkiintoisin vaihe kirjonnassa on mielestäni se, kun kuvio alkaa muodostua kankaalle: tiedän harvoin, mistä kohdasta kuvio alkaa tai miten se etenee, joten tuijottelen tätä vaihetta mielelläni. Tällä kertaa kuvion alkuun muodostui ilmiselvä batman-logo, mutta kuvio täydentyi nopeasti niin, ettei sitä harmikseni enää taida tunnistaa valmiista kuviosta.
Kuvio oli vain kaksivärinen, joten kone nakutti työtä paljon itsekseen ja oli melko nopeasti valmis. Ensimmäisen puoliskon valmistuttua piti näytölle hakea kuvion peilikuva, ja kohdistaa se jo kirjottuun osaan.
Kuvion kohdistaminen onnistui melko hyvin, joskin epähuomiossa kuvioiden alareunoihin jäi pieni rako - kohdistusmerkki oli kuvion yläreunassa, ja tarkistin sen lisäksi vain kuvion keskikohdan. Kangas oli kuitenkin hieman venynyt ensimmäisessä kirjonnassa, joten kuvion alareunaa olisi myös pitänyt hieman korjailla. Valmiissa työssä tätä virhettä ei onneksi huomaa kovinkaan helposti ja kuvion toinen reuna kohdistui liki täydellisesti.
Kunnon kamerani olikin jäänyt viime viikkoiselle reissulleni vanhemmilleni, joten jouduin tyytymään kännykkäkuviin ompelutyövaiheista. Ompelin tyynyyn piilovetoketjun, ja mallasin vielä sen jälkeen, että tyyny on symmetrinen - olin melko suurpiirteinen leikatessani kankaita kirjontaa varten.
Valmiista tyynystä tuli oikein onnistunut, vaikka ensin pelkäsin kuvion näyttävän kovin pieneltä isossa tyynyssä. Täytynee kirjoa tälle tyynylle pari kaveria, nyt kun kuvio on kertaalleen testattu ja hyväksi havaittu. Sain jokin aika sitten myös toiveen tehdä applikaatiotöitä ja kuvallisen ohjeen niihin, joten nyt saatuani oman tietokoneeni huollosta otankin haasteekseni suunnitella oman applikaatiotyön, vaikka toista tyynyä varten.