maanantai 31. maaliskuuta 2014

"Verhoilua"

Tätini syntymäpäivillä heräsi idea heidän olohuoneensa vanhan nojatuolin uudelleenverhoilusta, tai jonkinlaisen irtopäällisen ompelemisesta. Tuoli on hankittu parisenkymmentä vuotta sitten, ja kuluneen vuoden aikana siitä oli kulunut käsinojat rikki, ja kangas oli muutenkin jo haalistunut kovassa käytössä. Koska tuoli oli muuten mieluisa ja hyvä istua, ryhdyimme suunnittelemaan sen uudistamista.



Minulla ei ole kokemusta saati osaamista varsinaisesta verhoilusta, jossa uusittaisiin myös tuolin sisuksia, mutta tässä nojatuolissa oli melko fiksusti irroitettava päällinen, joka suljettiin tuolin "selästä" pitkällä vetoketjulla, ja helmasta päällinen kiinnittyi tuolin runkoon tarranauhalla. Myös istuintyynyn alla päällinen kiinnittyi tuoliin tarralla, joten sen istuvuutta pystyi hieman säätelemään. 

Projekti alkoi alkuperäisen päällisen ratkomisella palasiksi, kankaan leikkuuta varten. Tulin auttamaan kankaan menekin laskemisessa, ja sen jälkeen lähdimme ostamaan verhoilukangasta. Sopiva kangas löytyi melko nopeasti, sillä väritoive turkoosi rajoitti hieman valikoimaa, ja samalla löytyi sopivaa kangasta olohuoneen sohvan uusiksi koristetyynyiksi. Kankaan pohjaväri oli sama kuin tuolissa, mutta tyynykangas oli kuvioitua.


Kankaan leikkaaminen oli melko hidasta, mutta vanhan kankaan raidoitus auttoi palojen saamisessa langansuunnan mukaisesti. Uusi kangas on hieman samettipintainen, joten oli tärkeää saada kaikki kappaleet samansuuntaisesti, jottei tuoli näyttäisi kirjavalta eri suunnista katsottuna. 


Leikkaamisen jälkeen palat huoliteltiin saumurilla, ja sitten alkoi varsinainen ompelu. Käytin Nylbond- nylonlankaa, joka on kestävää ja tavallista ompelulankaa paksumpaa, ja sopi sen vuoksi erinomaisesti tähän projektiin. Ommeltuani aina yhden sauman kerrallaan sovitin päällistä tuolin päälle, ja pala palalta se alkoi jo näyttää hyvinkin sopivalta. Työ eteni niin sujuvasti, että välivaiheiden kuvaaminen jäi tämän vaiheen jälkeen valitettavasti väliin.


Vetoketjukin suoristui kuvan oton jälkeen kunnon silityksellä
Päällinen valmistui vielä samana iltana kuin aloitimme projektin, eli suuresta koostaan huolimatta se ei ollut kovinkaan suuritöinen tai vienyt kauaa aikaa. Toki vanha päällinen oli ratkottu jo aiemmin, ja siihen meni aikaa useita tunteja. Tuolin lisäksi ompelimme vielä kolme koristetyynyä vaalealle sohvalle, jotta olohuoneen sisustus näyttäisi yhtenäisemmältä. Vanha tuolinpäällinen kaavoina auttoi leikkuussa niin, että kaikki palat sopivat täydellisesti yhteen, enkä yhtä vahingossa väärinommeltua tyynyn piilovetoketjua lukuunottamatta joutunut ompelemaan mitään kahteen kertaan. 




Tuolista tuli todella onnistunut, ehdottomasti yksi parhaimmista ompelutöistäni ikinä. Ja tämäkin projekti poiki lisää ideoita, joten keväälle on tiedossa muutamat muutkin sisustusompelut. Kiitos vielä Irkku ja Viltsu mukavasta päivästä ja kivasta projektista!

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Saarikausi lähestyy

Tätini vietti syntymäpäiviään kuun alussa, ja tapojeni mukaan halusin tehdä hänelle jonkin lahjan itse. Kunhan jäät lähtevät, alkaa syksyyn asti kestävä veneily- ja saarikausi, jolloin he viettävät liki kaiken aikansa Saaressa. Jotta lahjalle olisi käyttöä, suunnittelimme siskoni kanssa saaren keittiöön sopivan pussukan, jonka täytimme ekopesuaineilla. 



Pitkän jahkailun jälkeen muistin ottaneeni valokuvia keittiön seinällä olevasta upeasta, käsinkirjotusta seinävaatteesta, joka on tuotu matkoilta vuosia sitten. Kaivoin kuvat esiin, ja taas jahkailtuani hetken valitsin isosta työstä yhden yksityiskohdan, josta lähdin tekemään kirjontakuviota. 



5D -kirjontaohjelmiston Design Creator -osiolla saa tehtyä melko helposti omia kirjontakuvioita valitsemistaan tavallisista kuvista. Koska tässä kuvassa oli niin paljon muita värejä ja kirjottu pinta näytti kuvissa hyvin epätasaiselta, tein kuvasta vielä mustavalkoisen viivapiirroksen. Näin kuvion teko Design Creatorilla onnistui hetkessä.





Kuvioon tuli kolme väriä, ja käytin kirjonnassa puuvillaisia kirjontalankoja niiden upean mattapinnan vuoksi.





Valmiiseen kirjontaan jäi muutamia pieniä hyppytikkejä, mutta ne oli helppoa leikata pois vaalean pohjavärin ansiosta. Leikkasin värikkäästä puuvillakankaasta hieman päällikangasta pienemmät kappaleet, ja ompelin ne pusseiksi, ja lopuksi huolittelin vuorin ja miehustan yhteen sinisellä vinonauhalla.





Pussukan lisäksi teimme kolmeen vieraspyyhkeeseen kirjonnat. Olimme jo aiemmin vieneet siskoni kanssa saareen uusia, värikkäitä pyyhkeitä, mutta nyt teimme niihin vielä kirjotut tunnisteet.

Käytimme samaa fonttia, Script 2 10-35mm, kuin aiemmin saareen tekemässäni tyynyssä, ja kuvioiksi valitsimme jo aiemminkin ihastelemani vieheet 5D -ohjelman kuviokokoelmasta. Vieheitä oli kaksi erilaista, joten käänsimme toisen peilikuvaksi ja vaihdoimme värit, jotta saimme kolme erinäköistä kuviota. Värinvaihdon teimme vasta kirjoessa, joten 5D -ohjelmassa kuviot olivat vielä samanvärisiä.



Käytimme pyyhkeen pinnalla veteenliukenevaa tukikuitua, Inspiran Aqua Magicia. Näin tikit eivät uppoa froteeseen kirjonnan aikana, vaan kuviosta tulee mahdollisimman selkeä. Leikkasin lopuksi ylimääräiset kuidut irti, ja pesimme vielä pyyhkeet, jotta loputkin rippeet kuidusta liukenivat pois.






Vaikka pyyhkeet olivat erivärisiä, nyt ne ainakin tunnistaa saareen kuuluviksi, eivätkä mene sekaisin muiden pyyhkeiden kanssa. Nyt vain toivotaan, että jäät sulavat ja saarikausi alkaa! Juhlat olivat onnistuneet ja mukava katko kiireiseen kevääseen, ja illan aikana syntyi vielä ajatus seuraavasta käsityöprojektista, josta kerron pian lisää.


torstai 27. maaliskuuta 2014

Laulu

Olen viimeisimpien vuosien ajan tottunut tekemään käsitöitä vähintäänkin viikoittain: työn alla on aina jotain korjausompeluita, ikuisuusprojekteiksi venyneitä neuletöitä sekä tietysti kirjontaa. Valitettavasi sitkeä influenssa piti minut poissa pelistä parin viime viikon ajan, mutta nyt olo alkaa helpottaa ja pääsen esittelemään viimeisimpiä töitäni.
 

Siskoni, jolle olen tehnyt paljon erilaisia kodintekstiilejä aiemminkin, "tilasi" minulta uudet sohvatyynyt ostettuaan kevääksi vaaleammat verhot olohuoneeseensa. Käytännössä projekti eteni niin, että tongimme ensin kangasvarastoni läpi ja mietimme, minkä väriset ja tyyliset tyynyt verhoihin sopisi. Vallilan Laulu -verhoissa on sekä voimakasta turkoosia että hennompia sävyjä kuten beigeä ja vaaleanpunaista, joten päädyimme ostamaan uudet tyynykankaat verhon sävyjen perusteella. Koska sopivan kirjavaa kangasta ei löytynyt valmiina, suunnittelimme yksinkertaisen kirjontakuvion, joka kirjottiin parilla eri värillä kahdelle eriväriselle kankaalle.


Kirjontakuvion teimme yksinkertaisesta clip art-kuviosta 5D Design Creator -ohjelmalla. Teimme kaksi eri versiota: toisessa ääriviivojen lisäksi kirjottiin täyttötikkejä parilla värillä, ja toisessa tehtiin vain ääriviivat. Kehän koko oli 260x200mm.




Kirjonnan värit valittiin verhokankaan mukaan. Vaikka hempeä vaaleanpunainen ei ole minun eikä siskonikaan lempiväri, se sopi turkoosin pariksi yllättävän hyvin, ja kokonaisuudesta tuli mielestämme onnistunut.  Kirjoimme yksivärisiä kuvioita turkoosille kankaalle kaksi melkein päällekkäin, ja vaaleammalle kankaalle saman kuvion erivärisillä täyttötikeillä. Teimme yhteensä neljä tyynyä, joista kahdet tehtiin peilikuviksi, jotta tyynyt voisi asettaa sohvalle niin, että korret kääntyvät kohti sohvan keskustaa. 






Siskoni olohuoneessa on uusien, turkoosien verhojen lisäksi iso maailmankartta, jonka värit sopivat hyvin yhteen niin verhojen kuin tietty tyynyjenkin kanssa. Kokonaisuus on tummasta sohvasta huolimatta nyt melko valoisa ja hieman värikkäämpi kuin ennen, joten projekti oli onnistunut. Mikäli vanha kaava toteutuu, pääsen suunnittelemaan ja tekemään tähän tilaan uudet tyynyt ja/tai verhot taas syksyllä, mutta siihen asti nautitaan näistä väreistä.