Mökkireissun ajaksi oli luvattu huonoa säätä, joten nappasin mukaani muutaman vyyhdin ontelokudetta ja isoja virkkuukoukkuja. Äitini ja siskoni ovat usein halunneet kokeilla erilaisten korien virkkaamista, joten nyt siihen saattaisi tulla mahdollisuus. Yleensä mökillä olemme kuitenkin ulkona koko päivän ja illalla niin rättiväsyneitä, ettei käsityöt enää innosta, mutta tällä kertaa tartuimme virkkuukoukkuihin vielä saunan jälkeen.
Halusin kokeilla virkata muutamia pieniä koreja, jotka näyttäisivät sieniltä. Korit olisivat ihan tavallisia pötkylöitä, mutta värit tekisivät mielikuvan pienistä sienistä. Hankin aluksi luonnonvalkoista ja tummanruskeaa ontelokudetta, mutta samalla idealla voisi tehdä punaisia kärpässieniä tai vaikka kokeilla tehdä keltaisia kanttarelleja.
Virkkasin ensin pari valkoista, melko korkeaa koria, ja sen jälkeen niitä hieman isommat ruskeat korit hatuiksi. Kun hatun korkeus oli mielestäni sopiva, päättelin kerroksen ja kuteet. Pienemmän sienen kanssa tein vielä niin, että kavensin valkoista koria hieman korin suulta, jotta sieni näyttäisi pyöreämmältä. Isomman sienen halkaisija oli noin 15cm, pienemmän noin 10cm.
Samalla reissulla valmistui pari muutakin koria: äitini teki ensimmäisen virkatun korinsa kirkkaamman sinisestä ontelokuteesta, ja siitä tulikin alkukankeudesta huolimatta oikein hieno! Siskoni teki säilytyskorin harmaasta hieman paksummasta ontelokuteesta, jota minulle oli jäänyt pieni kerä aiemmin itse tekemästäni korista. Virkkuukoukun koko oli 8mm, mutta tein itse kokeeksi tummansinisen korin koukulla nro 10, ja siitäkin tuli yllättävän napakka.
Näiden tekemiseen syntyi kyllä taas aikamoinen innostus, ja virkkaaminen onkin mukavaa välipuuhaa muiden (käsi)töiden välille, sillä pienen korin virkkaa nopeasti, tai työtä on helppo jatkaa myöhemminkin. Ainoa hidas vaihe on ontelokudevyyhdin keriminen palloksi ennen virkkaamisen aloittamista, mutta esimerkiksi kahdelta henkilöltä sekin sujuu melko kivuttomasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti