Labels in the Hoop

Kuva: Husqvarna Viking

Husqvarna Vikingiltä on ilmestynyt hauska kokoelma pieniä tuotelappuja eri teemoilla. Labels in the Hoop -kirjontakokoelma #289 sisältää jopa 70 erilaista kuviota: kehyksiä, numeroita, fontteja jne. Tällaiset pienet kirjontatyöt, joita voi huoletta antaa lahjaksi ja joilla saa personoitua tylsempiäkin paketteja, ovat ehdottomasti lemppareitani. En ole missään nimessä kirjonut näitä kaikkia vielä itse, joten lainasin kuvat Husqvarna Vikingin kokoelmasta. 

Kuva: Husqvarna Viking

Kuva: Husqvarna Viking

Kuva: Husqvarna Viking

Ensimmäisen kuvan numerot ja alemman kuvan kehässä oleva "home made" lappu ovat toistaiseksi suosikkejani. Lähipiiriini on syntymässä ensi vuonna useampikin vauva, joten kokeilin tehdä pienillä jalanjäljillä koristellun lappusen valmiiksi tulevia pikkupaketteja varten.

 

Lappuihin saisi mallikuvien mukaan laitettua jonkin taustakankaan, mutta kokeilin tehdä lappusen "pelkälle" huopakankaalle. Alla oli tietty kirjonnan aikana ohut, irtirevittävä tukikuitu. Ainakin tämä kuvio näyttää ihan toimivalta ilman kangasta, mutta eiköhän näitä tule tehtailtua vähän erilaisia ja eri värisiä sitten, kun tietää onko tulossa tyttöjä vai poikia. Laitoin tähän mallikappaleeseen heijastinnauhan, joten lapusta ei toivottavasti tule ihan kertakäyttökamaa.

Joulu paketissa

Huh, jouluruoat alkavat vihdoin olla lopussa ja pian siirrytään uuden vuoden puolelle. Vietin todella mukavan joulun perheeni kanssa ja pääsin kuin pääsinkin tekemään pieniä käsitöitä vielä ennen aattoa. Osa joulupaketeista valmistui vasta joulupäivänä, sillä pääsin viettämään joulua tänä vuonna useammassakin osoitteessa. 

Joulukorteissani esiintyivät tänä vuonna Pinterestin innoittamat hama-helmistä askarrellut jouluiset kuviot. Lumihiutaleita, joulukuusia, lahjapaketteja jne. Tein myös parit lahjakortit samalla idealla. Ei ehkä kaikista aikuisimmat kortit, mutta taisivat sopia tyyliini aika hyvin ilahtuneista kommenteista päätellen.

Joulupaketteihini päätyi tänä vuonna useammatkin pyyhesetit. Näistä olenkin esitellyt kuvia ja työvaiheita jo kyllästymiseen asti, mutta vielä kerran mainitsen sen, miten siistejä ja pehmeitä kirjonnoista tulee, kun käyttää veteenliukenevaa tukikuitua sekä kirjonnan alla että päällä. Esimerkiksi Inspiran Aqua Magic, joka on vähän paksumpaa tukikuitua, toimii todella hyvin froteen kanssa. Ainoa huono puoli veteenliukenevien kuitujen kanssa on se, että kirjonnat pitää ehtiä pesemään ennen lahjan antamista, joten minun aikatauluillani hiustenkuivaajalle riitti puuhaa useampana päivänä...

 

Joulukalenterin lisäksi pääsin tekemään poikakaverilleni oman joulusukan, jatkoksi pari vuotta sitten koko perheelleni valmistamilleni sukille. Joulun ihmeeni taisi olla se, että löysin saman villakankaan ja metalliset purjerenkaat aatonaattona vain muutamassa minuutissa, vaikka olin varautunut kääntämään koko työhuoneeni ympäri.

Kirjontojen lisäksi annoin lahjakorttina siskolleni makuuhuoneen verhot, ja ne saatiin (onneksi) jo välipäivinä valmiiksi. En kyllä lahjaa antaessani tullut ajatelleeksi, että heidän huonekorkeutensa taitaa olla lähempänä kolmea metriä ja ikkunoitakin oli kaksi, joten ommeltavia metrejä kertyikin aika hurja määrä. Huoneen ilme kyllä muuttui tosi paljon ja pellavaverhoista tuli tosi näyttävät, eli verhot olivat oikein onnistunut lahja. Verhoista tuli nyt aluksi vähän pitkät, koska niistä lähtee pesussa pituutta pois, mutta eivätpä nuo näytä huonoilta pitkinäkään.

Ei pelkästään aikatauluni, vain myös suunnittelun takia annoin joululahjaksi vielä yhden ompelulahjakortin: siskoni poikaystävä saa toivomansa kauluspaidan suht samalla kaavalla kuin lankonikin viime keväänä. Tätä en olisi osannut tehdä itsekseni, joten nyt tammikuun aikana on sovittava Visan kanssa treffit kangaskauppaan ja tehtävä tarkat suunnitelmat. Peukut pystyyn, että Koon paidan kaavat ovat vielä tallessa ja löydettävissä työhuoneestani. Oppisinkohan jo ensi vuonna pitämään tavarani paremmassa järjestyksessä, nyt kun koulukin on vihdoin ohi ja arjen pitäisi ainakin teoriassa tasoittua?

Joulun odotusta

Enpä muista koska olisin odottanut joulua näin paljon - en lahjojen tai jouluruokienkaan takia, vaan loman ja rauhoittumisen vuoksi. Syksyni on mennyt todella tiiviisti opiskelujen parissa, mutta loppu häämöttää nyt jo parin viikon päässä. Kotini ja työhuoneeni ovat kuin pommin jäljiltä, mutta mielessä alkaa vähitellen pyörimään tenttien sijasta jouluvalmistelut ja tietysti erilaiset käsityöt.

 

Olen jo monena vuonna suunnitellut tekeväni jonkinlaisen joulukalenterin esimerkiksi kirjomalla, mutta en ole viitsinyt tehdä sellaista vain itselleni. Nyt päätin yllättää poikaystäväni ja tehdä hänelle kiitokseksi kaikesta syksyn aikana saamastani tuesta joulukalenterin, jonka pieniin taskuihin mahtuu pieni yllätys jokaiseen aamuun aina aattoon asti.

Projekti päätyi sarjaan "näyttää yksinkertaiselta, mutta tekeminen viekin yllättävän paljon aikaa", sillä halusin tehdä taskuista melko isot ja huolitellut joka puolelta. Päädyin muutamien kokeiluviikkausten jälkeen tekemään kalenterin yhtenäisestä noin 60 x 150 cm kankaasta, jonka laskostin niin, että siihen syntyi neljä riviä taskuja. Samalla kirjottujen numeroiden nurjat puolet jäivät myös piiloon eikä kalenterista tarvinnut huolitella kuin sivut.

Tein kirjonnat melko yksinkertaisella mutta mielestäni aika hauskalla Curlew -fontilla, ja korkeutta numeroille tuli 5 cm. Taskut olivat noin 9 x 11 cm, joten reunoille jäi vähän tilaa ja numeroiden kohdistaminen oli helpompaa. Vedin taskujen kohdalle aika ronskit merkinnät liidulla, jonka pyyhin lopuksi pois, ja vielä nuppineuloilla laput, joissa luki mikä numero tulee mihinkin (sekalaiseen järjestykseen).

Kalenterista tuli yksinkertainen mutta toimiva ja tyylikäs, ja ensimmäisestä taskusta löytyi jo pieni paketti. Toivottavasti tämä tonttu muistaa täyttää taskuja ja pääsee vihdoin nauttimaan joulun odotuksesta!

P.S. Tikatan Facebook-sivuilla on myös hauska joulukalenteri, kannattaa käydä kurkkaamassa!

Hauskaa halloweenia!

Kutsuin itseni syömään vanhempieni luokse, ja halloween -teeman mukaisesti päätin viedä tuliaisiksi parit ruokakaupasta bongaamani kurpitsat, tietty itse kaiverrettuina. Vaikka välillä tuntuu, että minulla ja perheelläni tulee kohta korvistakin kirjottuja pyyhkeitä ja tyynyjä, tein vielä kurpitsojen kaveriksi käsipyyhkeen, yllätys yllätys, kurpitsa-kirjontakuviolla koristeltuna. Tämä(kin) kuvio löytyi valmiina 6D Premieren valikoimasta, joten nappasin sen kokeiluuni. Koska minulla ei ollut kovinkaan montaa oranssia kirjontalankaa valmiina, päädyin hieman vaihtelemaan kuvion värejä, jotta saan omaa varastoani kulumaan. Kyseessä oli vain noin 70x70mm kokoinen kuvio, joten ei siihen paljoa lankaa kulunutkaan.

Vasemmalla alkuperäinen kuvio, oikealla pelkistetty versio

Kirjonnassa ei mennyt langanvaihtoineen puoltakaan tuntia, ja kuvio toimi hyvin: ainoastaan mustan reunatikkauksen kohdistus heitti hieman (kuvion oikeassa reunassa), mutta syytän siitä paksuhkoa pyyhettä, jossa kuvio nousi eikä tikkaus osunut siksi aivan reunaan. Tämä ei mielestäni onneksi pistä pahasti silmään, joten pyyhe päätyi mukaan tuliaispakettiin.

Vielä kerran vintagea

Opintoni ovat edenneet loppusuoralle ja vaikka valmistuminen häämöttää jo, riittää tekemistä vielä moniksi viikoiksi. Kaikenlainen harrastelu on jäänyt valitettavan vähälle, mutta onneksi edes pari kertaa kuussa tulee mietittyä ja tehtyä jotain kirjontaa. Valmistumiseni lisäksi myös joulu lähestyy uhkaavasti, mutta tapani mukaan paneudun siihen vasta viimeisellä viikolla - ja tällä kertaa minulla onkin luvassa kunnon joululoma, joka alkaa reilusti ennen aattoa.

Olin luvannut auttaa äitiäni tekemään ystävättärelleen lahjaksi vintage-tyynyn, jollaisia olenkin jo tehnyt useita, ja sovimme treffit eräälle arki-illalle. Työnjakomme toimii hyvin niin, että suunnittelemme kuviot yhdessä, valitsemme kankaat ja langat ja valmistelemme kirjonnan (viritämme koneen käyntiin ja kehän/kehät valmiiksi), jonka jälkeen minä vastaan kirjonnan valmistumisesta eli isoimpien kuvioiden osalla jatkan lankojen vaihtoa senkin jälkeen kun äitini on lähtenyt kotiinsa. Yleensä hoidan vielä ompelupuolenkin, eli esimerkiksi näissä tyynyissä ompelen vetoketjun ja sivusaumat, mutta nyt sovimme, että äiti vastaa tyynystä ja minä vain kirjonnasta. Hyvä diili!

En ole vieläkään kyllästynyt näihin vintage-kuvioihin, ja vaikka tyynyt on tullut tehtyä aika samalla kaavalla, pyrin vaihtelemaan niihin tulevia postileimoja tai -merkkejä, tai muita koristuksia. Viime kerroilla on kirjonut enemmän lintuja, mutta nyt äitini halusi kuvioon jonkun meri-teeman, ja 6D Premierin omista kuvioista löytyi valmis purjevene, joka sopi hyvin projektiimme. Hieman sommittelua, kuvioiden kokojen hienosäätöä, värinvaihdot ja kokonaisuus oli valmis. 

Koska työstä tuli melko iso (mitat ovat n. 40 x 50cm), kirjoin kuviot taas kolmessa osassa: ensin postimerkit ja -leiman, sitten osoitteen ja lopuksi veneen ja post card- tekstin. Laitoimme koko kankaan taustalle irtirevittävän tukikuidun, joten kehän siirtäminen oli tosi helppoa ja nopeaa, kun ei joka kerta tarvinnut leikata ja kiinnittää uutta tukikuitua.

Tällainen vintagetyyny tällä kertaa, montakohan näitä vielä syntyy?

Rapujuhlat

Järjestimme kolme vuotta sitten kaverini kanssa ex tempore -rapujuhlat, joihin tein nyörikirjonnalla hauskan rapuliinan. Laskeskelin valokuvista, että juhlijoita taisi silloin lyhyestä varoitusajasta johtuen olla vain kahdeksan, mutta viime vuonna väki taisi jo liki tuplaantua ja nyt viikonloppuna mahdutamme saman pöydän ääreen parikymmentä kaveria. Pieni rapukaitaliina ei taida enää tälle laumalle riittää, mutta halusin tehdä jotain itse juhlia varten, raputeemalla tietty. En löytänyt jemmoistani enää kirjottavaksi sopivia keittiöpyyhkeitä, joten päädyin reilunkokoiseen käsipyyhkeeseen: sille on varmasti käyttöä!

Rapu, tai oikeastaan hummeri, löytyi netistä embroiderydesigns.com sivustolta, ja se vaikutti olevan todella hyvälaatuinen kuvio, muiden käyttäjien kommenteista päätellen. Uskalsin siksi kirjoa sen suoraan pyyhkeelle, ja se onnistuikin todella siististi.

Kuvio mahtui juuri 80x80mm kehälle, ja tässä työssä käytin sekä alla että päällä veteenliukenevaa tukikuitua. Olen nyt viimeisimmissä töissäni käyttänyt Aqua Magicia, koska se on sopivan paksua ja lähtee pesussa hyvin pois, jolloin kirjonnoista tulee pehmeät ja froteella pinta pysyy tasaisena.

Kuvion nurjasta puolesta tuli myös mainitsemisen arvoisen siisti, ja pesun jälkeen kuvio erottuu froteesta vielä paremmin. Näitä tulee ehkä tehtyä toinenkin, tai sitten seuraaviin rapujuhliin jotain muita tekstiilejä. Jospa ensi vuonna ehdimme järjestää juhlat vielä sesonkiaikaan, jolloin kaikkia koristeita ei tarvitse keksiä itse... Nämä juhlat ovat hieno aloitus hektiselle syksylle, sillä vielä ennen pahimpia kiireitä saamme juhlistaa mm. uusia työpaikkoja, asuntoja ja ennenkaikkea lemppareitamme rapuja.

Hupparit synttäritytöille

Pieni loma käsitöistä teki yllättävän hyvää: nyt kun arki on lähtenyt taas rullaamaan alkoikin kirjontakone jo houkuttelemaan uusien projektien kimppuun. Mielikuvitukseni on edelleen mitä on, joten kaikenlaiset toimeksiannot ja ideat ovat todella tervetulleita, joten onneksi perheelläni niitä riittää. 

Siskollani on pieni Kummityttö, jonka syntymäpäiviä juhlitaan nyt lokakuun alussa. Myös hänen isosiskollaan on samana päivänä juhlat, joten molemmille neideille piti keksiä lahjat. Vinkkasin, että kirjontakoneeni (ja sen käyttäjä eli minä) on käytettävissä, joten kävimme hankkimassa tytöille kivat collegepuvut nimikoitaviksi.

Suunnitelmana oli nimikoida hupparit melko tavanomaisesti, eli nimet kaunofontilla vasempaan rintaan. Langan värikin oli hyvin lähelle hupparin sävyä. Siskoni kuitenkin keksi, että huppareihin kirjottaisiin jotain muutakin "pientä kivaa", ja heitti idean kirjotusta leppäkertusta hupun reunassa. Kävin sitten vaihtoehtoja läpi, ja päädyin tekemään toiseen huppariin leppäkertun ja toiseen vihreän madon Husqvarna Vikingin Outdoor MiniLife -kokoelmasta. Kuviot tuli eri paikkoihin, jotta tytöt voivat sitten itse löytää ötökät omasta ja siskonsa paidasta.

Käytin neuloksen kirjonnassa pallokärkineulaa ja irtirevittävää tukikuitua, langat ovat Gütermann SULKY viskoosikirjontalankoja. Nimet ja ötökätkin olivat niin pieniä kuvioita, että ne mahtuivat 80x80mm kehälle, joten materiaaleja ei kulunut paljon.

Vaikka sekä nimet että ötökät ovat melko pieniä ja huomaamattomia, näistä tuli mielestämme tosi hauskat ja persoonalliset todella pienellä vaivalla, ja tyttöjen on nyt helppo erottaa omat hupparinsa. Toivottavasti ötökät miellyttävät pieniä käyttäjiään yhtä paljon kuin tekijöitä!