torstai 19. heinäkuuta 2012

Saaressa

Aloitin kesälomani vierailemalla sukulaisten luona Sipoon saaristossa. Saaressa kalastetaan, tehdään mosaiikkeja, syödään hyvin ja unohdetaan katsoa kelloon, joten loma alkoi hyvissä merkeissä. Halusin tehdä saareen jonkin käsityön, joka sopisi paikan tyyliin ja toisaalta jäisi muistoksi vierailustani, joten aloin ideoimaan 5D -ohjelmalla sopivaa kuviota.

Löysin valmiina hauskoja merihenkisiä kuvioita, joita ajattelin yhdistää työhöni. Kultainen kala, jonka voi toki kirjoa muunkin värisenä, sekä pari erilaista kalastusviehettä olivat mielestäni sopivia, ja aloinkin yhdistellä niitä ja tekstejä. Jotta työ olisi henkilökohtainen, halusin paikan nimen lisäksi lisätä työhön paikan koordinaatit. Kuviota voisi käyttää jatkossakin saaren tekstiileissä.




Kokeilin erilaisia fontteja ja yhdistelmiä, mutta lopulta halusin vielä kokeilla tehdä jonkin kuvion kokonaan itse. Etsin saaren kartan, josta kopioin hyvin yksinkertaisen kuvan. Tein siitä Design Creator -ohjelmalla kirjontakuvion, jossa on saaren ääriviiva. 





Ääriviivakuvion luominen on todella nopeaa ja helppoa, joten kokeilin sitä useammalla eri koolla. Lopulta päädyin tekemään 260x200mm kehälle sopivan ääriviivakuvion, jonka sisälle tulisi tekstit ja toinen kuva. Pyörittelin taas fontteja ja kuvia edestakaisin, kunnes lopulta päädyin kultaiseen kalaan.




Valmis kuvio oli siis melko iso, joten mietin mihin tekstiiliin voisin kirjoa sen. Päädyin melko yksinkertaiseen vaihtoehtoon, nimittäin koristetyynyyn. Ajattelin kuitenkin, että jos kuviosta pidetään, voimme yhdessä suunnitella mihin kaikkeen se voitaisiin myöhemmin kirjoa, ja toisaalta koristetyynyjä on helppo vaihdella mielen mukaan eikä se vie paljoa säilytystilaa. Alla siis lopullinen työ 5D-ohjelmasta kuvattuna.



Kirjontatyöhön tuli neljä eri väriä: kolme kullansävyä kalaan ja yksi tekstiin sekä ääriviivaan. Kirjoin kuvion beigelle pellavalle irtirevittävällä tukikuidulla tuettuna. Yhdistin tekstien värit jo 5D-ohjelmassa, joten kone nakutti työn melko nopeasti ja siististi vain muutamalla värinvaihdolla.






Valmiista työstä tuli onnistunut, ja suunnittelimmekin saaressa muutamia paikkoja, joihin samaa kuviota, tai muitakin, voisi kirjoa. Saaressa on paljon erilaisia käsitöitä (mm. isotätini ristipistoja, ulkomailta tuotuja kirjottuja mattoja sekä mosaiikkeja) joten matkalla syntyi paljon muitakin ideoita konekirjontaan liittyen. Ja näillä kesäsäillä taitaakin olla aikaa istua sisällä tutkimassa 5D-ohjelman mahdollisuuksia..

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Sudenkorentoja



Tein viime kesänä siskoni aurinkoiselle takapihalle uudet kansituolin kankaat, sekä terassille lattiatyynyt ja penkkien pehmusteet. Muita tekstiilejä säilytettiin välillä sisällä, mutta koko kesän ulkona olleet kansituolit olivat haalistuneet melko pahasti, joten ne piti uusia.

Materiaaliksi valittiin melko napakka puuvillakangas. Aioin joka tapauksessa ommella kankaan kaksin kerroin, jotta se olisi käännettävissä, joten sen ei tarvinnut olla erityisen paksua. Suunnitelmissa oli valita työhön jokin pihalle sopiva kirjontakuvio, joten päädyimme yksiväriseen, beigeen kankaaseen, joka sopii hyvin yhteen aiemmin tehtyjen tyynyjen kanssa. Edullinen ja napakka kangas löytyi tällä kertaa Ikeasta.

Pihalle sopi mielestämme jokin kukkiin tai eläimiin liittyvä aihe. Aiemmin kirjomieni perhosten kokoelmassa oli mukana myös kaksi erilaista kuvaa sudenkorennoista, ja sinisen ollessa yksi siskonikin lempiväreistä, päädyimme tekemään tuoleihin sudenkorennot. Kuviokokoelmissa onkin usein todella monta samanhenkistä kuviota, joten niistä riittää tekemistä pidemmäksikin aikaa. Toiseen tuoliin tehtiin isompi kuvio (molemmille puolille sama kuva) ja toiseen pienempi.


Kansituolin kankaat ovat todella helppo ja mukava projekti uudistaa itse. Leikkasimme vanhojen mallien mukaan kaksi suorakaidetta (per tuoli), joihin jätettiin varat noin 5cm leveälle kujalle. Tämä osa pujotetaan tuolin yläosan läpi, ja laitetaan kujaan tukikapula. Molemmille puolille kirjottiin kuviot, samaan kohtaan molemmissa, jotta kangasta käännettäessä kuvio pysyisi samassa paikassa.

Mallin mukaan isommissa sudenkorennoissa käytetään metallikirjontalankoja. Kokeilimme tehdä ensimmäisiä, isoja sudenkorentoja varastoistani löytyneellä sinisellä, melko karkealla metallilangalla, mutta lanka ei millään soveltunut konekirjontaan. Hiljaisimmallakin nopeudella sekä kunnollisella embroidery-neulalla lanka rispaantui hetkessä ja katkeili lähes koko ajan. Tulimme myös siihen tulokseen, että tyyliin sopisi paremmin tavallisilla viskoosikirjontalangoilla tehty kuvio, eikä niin metallinhohtoinen ja kiiltävä. Eipä auttanut muu kuin ratkoa aloitettu kuvio pois, ja aloittaa uudelleen kunnon langalla.



Sudenkorentoihin käytettiin lopulta kolmea väriä: hopeanharmaata (Gütermann Sulky Rayon 40 väri 1011), siniturkoosia (Gü Sulky Rayon 40 väri 1251) sekä lähes mustaa (Gü Sulky Rayon 40 väri 1234). Viskoosikirjontalangat ovat kiiltäviä, joten valmiit sudenkorennot erottuvat melko hyvin taustakankaasta, varsinkin valon osuessa niihin.




Kun kirjonnat olivat valmiina, kankaat ommeltiin pitkistä sivuistaan yhteen (oikeat puolet vastakkain) ja käännettin sen jälkeen oikein päin. Reunat tikattiin sentin etäisyydeltä reunasta, ensin saumat oli silitetty auki. Välillä olen hieman laiska silittäjä, mutta tällaisissä töissä välisilitykset takaavat siistimmän lopputuloksen, ja lisäksi se helpottaa ompelua.
Päätyihin ommeltiin aiemmin mainitut leveät kujat, ja työt olivatkin valmiit.




Tuolit saivat käyttäjiltään positiivisen vastaanoton. Siskoni ei ollut nähnyt pienempiä sudenkorentoja kirjottuna aiemmin (vain kuvassa), mutta piti niistä, ja muutkin tuolit nähneet ovat todenneet kuvioiden sopivan hyvin yhteen. Kankaiden käännettävyys lisää niiden käyttöikää, joten vaikka työ olikin "vain" pihalle tulevat tuolit, vaivannäkö kannatti. Jos maku muuttuu ennenkuin kankaat kuluvat, samalla kaavalla syntyy melko helposti taas uudet päälliset. Päätettävänä on sitten vain kuviot ja värit, ja ne usein ovatkin työn aikaavievin osa kun valinnanvaraa on niin paljon..


sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Simo ja kaverit

Siskoni pihalla vierailee jo toista vuotta pulska joukko siilejä: ensin pihalle ilmestyi Simo, sitten Sumo, ja nyt parhaina iltoina ruokailijoita on jopa neljä. Siileille on rakennettu oma mökki ja erillinen ruokailumaja, tietysti useammalla sisäänkäynnillä jottei siilien kesken synny ruuhkaa ja riitoja. 


Simon ja kumppanien puuhista on riittänyt iloa koko perheelle, ja oikeastaan kaikille jotka ovat jaksaneet katsella hauskoja siilikuvia tai kuunnella niiden viimeisimmistä tempauksista. Siilejä näkyy valitettavan usein yliajettuina eikä niihin kiinnitetä aina paljoa huomiota, mutta Helsingistä löytyy kuitenkin ainakin yksi piha, jonne siilit ovat enemmän kuin tervetulleita.

Kun mietin sopivaa kuviota lahjaksi suunnittelemaani kangaspussiin, siili oli helppo valinta. Hanna´s ABC -nimisestä kuviokokoelmasta löytyi siilin lisäksi muitakin hauskoja eläinhahmoja, joita tulen varmasti hyödyntämään myöhemmin. Kuvio oli hyvin yksinkertainen ja nopea kirjoa, värejäkin oli vain kolme.


Koska siilit liikkuvat yleensä (ainakin tullessaan syömään) jonkinlaisessa ryhmässä, yhdistin kolme siiliä yhdeksi kirjonnaksi Combine-toiminnolla. Yhdistämällä värit ColorSortilla kone kirjoi kaikki samanväriset osat kerralla, eli langanvaihtoja oli vain kolme. 





Kangaspussin mallin olin testannut jo jouluna, ommeltuani toisen siskoni kanssa useita pusseja lahjaksi, käytettäväksi esimerkiksi leipäkorina. Silloin teimme pussit hieman paksummasta markiisikankaasta, joten niistä tuli sellaisenaan napakoita, mutta tähän siilipussiin tein välikerroksen vahvikehuovasta, jotta pussi pysyisi valmiina pystyssä. 

Käännettävä ja napakka pussi syntyy siis helposti ompelemalla kaksi samanlaista (toinen pussi voi olla hieman pienempi) pussia yhteen yläreunoistaan, nurjat puolet vastakkain (pussit siis sisäkkäin) ja lopuksi yläreunat huolitellaan vinonauhalla tai muulla vastaavalla.
Alla olevassa kuvassa näkyy kankaiden väliin laitettu valkoinen tukihuopa. Ompelin  lopuksi reunaan matonkanttausnauhan, jonka olin silittänyt valmiiksi kaksinkerroin.





Tällainen pussi on mielestäni todella helppo työ ommella, ja on kiva tuliainen tai lahja. Pussin voi ommella erilaisista kankaista, ja halutessaan koristella kirjoen tai esimerkiksi ompelemalla pussin pintaan erilaisia nauhoja tai vaikka nappeja. Tässä työssä sisäpuoli oli samaa väriä kuin ulkopuoli, mutta pussista voi hyvin tehdä käännettävän ja käyttää sisä- ja ulkopuolella erilaista kangasta. Pussia voi käyttää monella eri tavalla, mutta veikkaan että siskoni kotona tänne pussiin tullaan jemmaamaan siilien herkut.