Lisää tyynyjä

Innostuinpa tekemään lisää tyynyjä, joskin ompeluseuraksi saapunut äitini päätyi nappaamaan koko satsin mukaansa vanhempieni makuuhuoneeseen. No, tyynyjä oli kiva tehdä ja materiaaleja jäi vaikka toiseenkin satsiin!

Vanhempani ovat muutamia vuosia sitten tuoneet matkoiltaan tuliaisiksi upeita silkkejä, jotka ovat odottaneet päätymistä käsittelyyni, esimerkiksi juhlavaatteiksi. Totesimme kuitenkin äitini kanssa tänään, että eivät ne kankaat laatikoissa jalostu, joten otimme kaikki silkit esiin ja aloimme suunnittelemaan niistä tyynyjä.

Perinteisen piilovetoketjun sijasta halusin kokeilla jotain muuta systeemiä yhden tyynyn reunaan, ja päädyin tekemään hyvin näkyvän nappilistan isohkoilla neliönapeilla. creative 3.0:lla voi ommella sekä napinlävet että napit, joten muutaman mallinapinläven jälkeen hommassa ei mennyt pitkään. Tyynystä olisi muuten tullut tylsä, joten tämä ratkaisu sai siihen kivasti ilmettä.

Yhden tyynyn teimme simppelisti liituraitaisesta silkistä, joskin siihen saattaa vielä ilmestyä jokin kirjontakuvio. Emme nyt osanneet päättää, mitä siihen mahdollisesti tulisi, joten parempi antaa ideoiden kehittyä. Tyyny on kyllä hieno sellaisenaankin.

 Kolmanteen tyynyyn teimme jo tutun kaavan mukaisesti "Vintage postcard" -kuviokokoelmasta postiaiheiset kuviot ja tällä kertaa vanhempieni osoitteen. Nyt kuitenkin valitsimme kirjontalangaksi hyvin samanvärisen kuin mitä kangas oli, joten kuvio ei pomppaa silmille kaukaa katsottaessa. Äitini halusi tyynyyn myös lintuja, joten lisäsimme parit vintage-tiput postimerkkien kaveriksi.
 

Kokonaisuudesta tuli kieltämättä sellainen, että tyynyt löytäisivät minunkin kotoani paikan, mutta nämä pääsivät tosiaan parempaan kotiin ja saan hyvän syyn ideoida itselleni jotain muuta kivaa ommeltavaa. Kiitos vielä äiti seurasta ja avusta!

 

 

Blocks of Symmetry

Kuten olen aiemminkin täällä todennut, välillä tekee hyvää katsella "vanhoja" kuvioita uudelleen ja miettiä, keksisikö niistä jotain uutta. Pfaffin Blocks of Symmetry -kokoelmassa on paljon erityisesti tilkkuiluun sopivia kuvioita, ja kokeilin niitä kerran käsityömessuille tekemääni tunikaan. Nyt halusin kotiini jotain uutta, ja päädyinpä jälleen kerran suunnittelemaan sohvatyynyjä. Selasin läpi kuviokokoelmia, ja nappasin Blocks of Symmetry -kokoelmasta melko yksinkertaisen tikkikuvion, jonka ajattelin sopivan hyvin tummalle taustalle. Kankaaksi valitsin tummansinisen puuvillasatiinin, jota olen hamstrannut vuosia sitten Marimekon ysmystä.

 

Koska kuvio oli jaettu kahteen osaan, viritin kirjontaa varten endless -kehän, johon kankaan kiinnittäminen on helppoa ja siten kuvioiden kohdistaminen onnistuu mielestäni paremmin kuin tavallisella kehällä, jos kuvio on kehän kokoinen eli sitä ei voi hirveästi enää siirrellä kirjontakoneen näytöllä. Merkitsin kankaaseeni ensin keskikohdan, jonka sitten kohdistin kuvion keskikohtaan, ja sitten vasta kiristelin endless -kehän lukkoon.

Mielenkiintoisin vaihe kirjonnassa on mielestäni se, kun kuvio alkaa muodostua kankaalle: tiedän harvoin, mistä kohdasta kuvio alkaa tai miten se etenee, joten tuijottelen tätä vaihetta mielelläni. Tällä kertaa kuvion alkuun muodostui ilmiselvä batman-logo, mutta kuvio täydentyi nopeasti niin, ettei sitä harmikseni enää taida tunnistaa valmiista kuviosta.

Kuvio oli vain kaksivärinen, joten kone nakutti työtä paljon itsekseen ja oli melko nopeasti valmis. Ensimmäisen puoliskon valmistuttua piti näytölle hakea kuvion peilikuva, ja kohdistaa se jo kirjottuun osaan.

 

Kuvion kohdistaminen onnistui melko hyvin, joskin epähuomiossa kuvioiden alareunoihin jäi pieni rako - kohdistusmerkki oli kuvion yläreunassa, ja tarkistin sen lisäksi vain kuvion keskikohdan. Kangas oli kuitenkin hieman venynyt ensimmäisessä kirjonnassa, joten kuvion alareunaa olisi myös pitänyt hieman korjailla. Valmiissa työssä tätä virhettä ei onneksi huomaa kovinkaan helposti ja kuvion toinen reuna kohdistui liki täydellisesti.

Kunnon kamerani olikin jäänyt viime viikkoiselle reissulleni vanhemmilleni, joten jouduin tyytymään kännykkäkuviin ompelutyövaiheista. Ompelin tyynyyn piilovetoketjun, ja mallasin vielä sen jälkeen, että tyyny on symmetrinen - olin melko suurpiirteinen leikatessani kankaita kirjontaa varten.

 

Valmiista tyynystä tuli oikein onnistunut, vaikka ensin pelkäsin kuvion näyttävän kovin pieneltä isossa tyynyssä. Täytynee kirjoa tälle tyynylle pari kaveria, nyt kun kuvio on kertaalleen testattu ja hyväksi havaittu. Sain jokin aika sitten myös toiveen tehdä applikaatiotöitä ja kuvallisen ohjeen niihin, joten nyt saatuani oman tietokoneeni huollosta otankin haasteekseni suunnitella oman applikaatiotyön, vaikka toista tyynyä varten.